Motivaatiota ja perspektiiviä elämään

”Elämä ei ole reilua”. Mitä nopeammin elämässä pystyt sisäistämään tämän, sitä nopeammin pääset keskittymään eteenpäin vieviin ajatuksiin, jotka todennäköisemmin tuovat lisää onnellisuutta ja menestystä (muista menestys ei välttämättä ole saavuttamista, vaan arvojensa mukaista elämää). Olen itse kohdannut tämän ajatuksen tuhansia kertoja, mutta oman opetukseni sain kahtena viimeisenä yliopistovuotenani Amerikassa.

Olin tehnyt kaiken oikein. Olin harjoitellut kovempaa kuin kukaan joukkuelaiseni, olin lopettanut alkoholin juonnin ja laittanut ruokavalioni viimeisen päälle kuntoon. Olin valmis. Kauteen valmistuessa näin kuinka joukkuekaverini ja erityisesti toppariparini söi miten sattui, käytti alkoholia viikoittain ja ei panostanut omatoimiseen harjoitteluun. Kauden ensimmäisessä pelissä minulta napsahti etu- ja sivuside polvesta ja kirsikkana kakun päällä myös kierukkani jouduttiin poistamaan korjaamisen sijaan. Miten tämä on mahdollista? Tämän piti olla läpimurtokauteni, mutta kauden päätteeksi itse sain kuntouttaa polveani, kun toppariparini varattiin ammatilaissarjaan, MLS:ään.

Mielessäni pyöri tuhansia kertoja: miten tämä on mahdollista, tämä ei ole reilua? Usein silmien avaamiseen tarvitaan joko jokin riittävän iso ja mullistava tapahtuma tai sitten se tapahtuu pikku hiljaa. Minulla muutos tuli tapauksesta, jonka tulen muistamaan lopun ikääni. Puhuin tilanteestani hyvän ystäväni kanssa, joka pelasi silloin amerikkalaista jalkapalloa. Kun kerroin hänelle oman surullisen ”elämä ei ole reilua” tarinan, hän katsoi minua silmiin ja nauroi. Hän sanoi: ”Elämä ei ole reilua! Nytkö vasta sen huomaat? Elämä ei ole reilua syntymästä kuolemaan asti veli. Jotkut syntyvät mustina, keskelle pahinta ghettoa, missä ihmisillä ei ole mitään muuta kuin hävittävää. Kasvaessani isäni oli vankilassa ja äiti käytti cräkkiä. Ainut tapa selvitä oli alkaa myymään huumeita pienestä pojasta asti, jotta pikkuveljeni ja siskoni saavat edes jotain ruokaa. Ei ole reilua, että itse asuu pienessä talossa neljän ihmisen kanssa ilman sähköjä tai lämmitystä, kun joukkuekaverit asuvat merenrannalla kartanoissaan. Ei ole reilua että jos itse teet yhden virheen joudut vankilaan ja toinen saa samasta virheestä taputuksen selälle. Ei ole reilua että ihmiset tulevat vihaamaan sinua ilman mitään syytä ja saat elää elämäsi suurennuslasin alla. Ei ole reilua että jotkut ihmiset odottavat epäonnistumistasi ja nauttivat siitä. On helppoa elää ja tehdä päätösiä, kun on selkä seinää vasten eikä ole mitään vaihtoehtoja. Joko annat kaikkesi ja todistat muut vääräksi tai päädyt takaisin kadulle.”

Tämä sai minut todella ajattelemaan, että meillä kaikilla on meidän ”elämä ei ole reilua tarinamme”. Tarkoituksenani ei ole lähteä vertailemaan, kenellä on ollut pahimmat vastoinkäymiset, vaan nimenomaan ymmärtämään, että kaikilla on joskus vaikeaa. Tarinan lopetus oli mielestäni äärimmäisen osuva. Jos ei ole mitään hävittävää, on helpompi laittaa kaikki peliin. Minusta tuntuu, että ihmiset empivät liikaa, eivätkä uskalla heittäytyä täysillä likoon. ”Entä jos epäonnistun? Mitä muut ajattelevat? Mitä jos en pääsekkään sinne?” Mitä sitten?!? Ainakin yritit ja teit parhaasi!

Tämän havainnon jälkeen päätin jälleen laittaa kaiken likoon. Tein jälleen kaiken viimeisen päälle, yritin elää niin kuin koin huippu-urheilijan elävän. Tästä palkintona sain seuraavalla kaudella pelata kolme ottelua ja polveni napsahti uudestaan samalla tavalla. Uskon että ennen ystäväni saarnausta olisin luovuttanut, mutta tällä kertaa tiesin että olin antanut parhaani ja tämä oli tällä kertaa lopputulos. Tajusin, että tämä saattoi olla jalkapallourani loppu, mutta se oli jonkin uuden alku! Tämä uusi alku onkin osoittautunut olemaan jopa parempaa ja uskon, että joidenkin asioiden on tarkoitus tapahtua. Joten muistakaa, jos jokin ovi sulkeutuu, niin se tarkoittaa sitä, että toiselle on nyt tilaa avautua! Kaapista täytyy ensin poistaa vaatteita ennen kuin sinne saa niitä lisää.

Tarinan opetus on, että elämää on hyvä katsoa uudesta perspektiivistä. Voi auttaa miettiä että kaikilla on oma tarinansa ja jopa kuulla ja tuntea jonkin koskettava opetus. Minulle tämä vertaus toi äärimmäistä draivia ja voimaa! Ihmiset ovat selviytyneet vaikka mistä, joten miksi minä en selviytyisi! Toinen tapa voi olla miettiä vaikka elämän rajallisuutta. Minkälaisena haluat nähdä elämäsi kun olet 80-vuotias? Mitä haluat silloin muistella? Muisteletko niitä valintoja ja rohkeutta, mitä silloin oli vai sitä, että et uskaltanut tehdä valintoja, koska pelkäsit epäonnistua? Menestyjät uskaltavat epäonnistua! Epäonnistuminen tarkoittaa, että olet yrittänyt. Ei ole olemassa ”maitojunaa” takaisin. Tämän ovat keksineet ihmiset, jotka eivät joko olleet tarpeeksi rohkeita itse lähtemään tai kateellisia siitä, että joku muu pääsi heidän sijaan. Meissä kaikissa piilee uskomattomia voimia ja mahdollisuus selvitä ja onnistua lähes mistä vain. Täytyy vain uskaltaa yrittää! Elämässä ja urheilussa ihmiset häviävät liian usein itselleen, eivätkä muille. Anna tämän siis olla päivä, jolloin annamme itsellemme parhaan mahdollisuuden onnistua! Elämä on täynnä riskejä ja niitä on kaikkialla. Niistä kuitenkin vaarallisin on olla yrittämättä, koska silloin et saa edes mahdollisuutta onnistua.

Share this post