Mitä psyykkinen valmennus on?

”Psyykkinen, henkinen, mentaalinen, psykologinen…rakkaalla lapsella on monta nimeä. Onko kyse kuitenkin rakkaasta lapsesta monine lempinimineen, vai kenties urheilun osa-alueesta, joka on edelleen hieman epäselvä”, näin kirjoittivat Leena Matikka ja Martina Roos-Salmela kirjassa Urheilupsykologian Perusteet (Matikka & Roos-Salmela, 2012). Mielestäni Matikka ja Roos-Salmela osuvat naulan kantaan, koska samasta aiheesta puhutaan monilla eri nimillä, mutta selkeää ja yhteistä käsitystä mitä se sisältää on vaikeampi löytää.

Oma näkemykseni valmennuksesta lähtee aina ihmisen näkemisenä kokonaisuutena. Ihmisen hyvinvointi ja suoritus koostuvat monista tekijöistä ja psyykkinen valmennus on yksi osa kokonaisuutta. Psyykkisestä valmennuksesta puhuttaessa on tärkeää ymmärtää se, että kyse ei ole siitä, että olisi ongelmia, vaan siitä, että jokapäiväiset asiat tehtäisiin entistä paremmalla tasolla. Kyse on siis oman toiminnan kehittämisestä, sillä samalla tavalla kuin fysiikka- ja laji- ja muutkin taidot, niin myös psyykkiset taidot vaativat harjoitusta. Tässä vaiheessa onkin hyvä käydä läpi yleisiä myyttejä, joita psyykkisellä valmennuksella on.

Myytti 1) Psyykkinen valmennus on vain ihmisille, joilla on ongelmia

Korjaus: Psyykkinen valmennus sopii kaikille, jotka haluavat kehittää omaa hyvinvointiaan ja suorituskykyään

Myytti 2) Psyykkinen valmennus on terapiamuoto

Korjaus: On äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että psyykkisten sairauksien hoitaminen kuuluu vain laillistetuille psykologeille ja psykoterapeuteille

Myytti 3) Psyykkinen valmennus tarjoaa nopeita ratkaisuja jokaiseen ongelmaan

Korjaus: Kuten muidenkin taitojen harjoittaminen, niin myös psyykkinen valmennus vie oman aikansa ja tärkeimpinä elementteinä ovat säännöllisyys ja jatkuvuus. Nopea oppiminen ja kehittyminen ovat mahdollista, mutta niiden lupaaminen kyseenalaista.

Myytti 4) Psyykkinen valmennus on vain ammattiurheilijoille

Korjaus: Kuten kohdassa 1 mainittiin, niin psyykkinen valmennus soveltuu kenelle vain. Tärkeintä on oma halu kehittää itseään tahtomaansa suuntaan.

Myytti 5) Psyykkinen valmennus on ”hokkuspokkus” temppuja

Korjaus: Psyykkisessä valmennuksessa ei käytetä taikatemppuja (ainakaan itse en niitä osaa). Psyykkisessä valmennuksessa tulisi käytttää tieteellisesti toimiviksi todettuja menetelmiä, mutta tärkein työkalu olet sinä itse. Valmentajan tarkoituksena on auttaa sinua löytämään itsestäsi ratkaisut vaikeuksiin ja merkitys tekemiseen.


Mistä on kyse

Nyt kun olemme käyneet mitä psyykkinen valmennus ei ole, niin voimme käydä läpi mistä ainakin minun mielestäni on kyse. Omassa työssäni olen pyrkinyt painottamaan oman parhaan työstämistä ja sen esiintuomista jokapäiväiseen tekemiseen. Kun pienet asiat pystytään tekemään tällä viikolla yhden prosentin verran paremmin kuin viime viikolla, niin ne tulevat pitkässä juoksussa viemään paljon eteenpäin. Valmennukseni tavoitteena on, että valmennettava tulee tietoisemmaksi omista tavoistaan ja tuntemuksistaan. Näin ollen hänen on mahdollista vaikuttaa omaan elämäänsä ja löytää keinoja, jotka edesauttavat hyvinvointia, kehittävät vahvuuksia sekä työstävät kehityskohteita. Energian säätely ja suuntaaminen ovatkin usein keskeisiä asioita valmennettavan menestyksen ja hyvinvoinnin kannalta. Uskon myös vahvasti arvolähtöiseen valmennukseen. Tällä tarkoitan, että on tärkeä tiedostaa mitkä ovat sinulle tärkeitä asioita ja mikä tekee tavoitteestasi merkityksellisen. Toimimalla omien arvojemme pohjalta tulemme olemaan todennäköisemmin motivoituneempia sekä tyytyväisempiä. Lisätietoa omasta valmennusteoriastani voit lukea hyväksymis- ja omistautumisterapiasta (HOT; Hayes, Strosahl, & Wilson, 1999).

Asia pähkinänkuoressa

Toivottavasti tästä kirjoituksesta oli sinulle apua  ja sait paremman käsityksen psyykkisestä valmennuksesta. Oma näkemykseni psyykkisestä valmennuksesta korostaa omien arkisten asioiden kohentamista, pienten muutosten kautta. Tekemällä pieniä muutoksia, pyrimme pysyvään muutokseen, joka vie sinua kohti haluamaasi. Yleisimpiä psyykkisen valmennuksen työkaluja ovat tavoitteen asettelu, itsearviointi, mielikuvaharjoittelu, keskittymis- ja rentoutumisharjoitukset. Psyykkiset taidot ovat siis harjoiteltavissa ja kehitettävissä olevia taitoja, siinä missä muutkin taidot, mutta ne eivät korvaa tärkeää kokonaisuutta, vaan nimenomaan tukevat sitä.

Lähteet

Hayes, S. C., Strosahl, K. D., & Wilson, K. G. (toim.). (1999). Acceptance and commitment
therapy: An experiential approach to behavior change. New York: Guilford Press.

Matikka, Leena & Roos-Salmi, Martina (toim.): Urheilupsykologian perusteet. Liikuntatieteellinen seura, 2012.

Share this post